lauantai 16. helmikuuta 2013

Alistumisen anatomiaa

Olemme Karhun kanssa molemmat aivan taivaissa tällä hetkellä. Ilmapiiri välillämme on avoin ja iloinen, emme ole koskaan puhuneet näin avoimesti asioista, vaikka olen kuvitellut että olemme harvinaisen hyvin kommunikoiva pari.
Olemme miettineet pariin otteeseen minun haluani alistua, tietysti. Ja mä olen miettiny sitä, tietysti, paljon enemmänkin. Yksinkertaisesta se kaunein kappale löytyy ja koin ahaaelämyksen aamupanon jälkeen. Minä en todella tunne oloani mukavaksi alasti, olen vaivautunut kun minua katsellaan. En todella ole virheetön, enkä mallin mitoissa. En vapaaehtoisesti näyttäytysi mieheni edessä alasti, kontillani, kaikki paljastettuna.. Ja kuinka moni mies, poikaystävä, avomies ja pelimies haaveilee naisesta alasti edessään, katseltavana ja kosketeltavana. Tai nainen alushoususillaan tekemässä aamiaista? Etsi mulle mies jonka puntti ei värähdä ajatuksesta.

Minä haluan antaa miehelleni parasta mitä voin. Kun Karhu käskee minut kontilleen, ja koskettelee minua, minun ei tarvitse ajatella miltä näytän, tai onko se perse vähän liian iso. Karhu tekee juuri niinkuin haluaa, ja se riittää minulle.
On huikaisevaa miten pitkälle pelkkä ajatus riittää tässä. Minä pelkään vieläkin että Karhu lopettaa, tai varoo jos alan valittaa liikaa, tai yritän rimpuilla, niimpä olen aktiivisesti ajatellut, psyykannut itseni siihen tilaan, missä tiedän ettei minulla ole sanomista, minä en päätä tästä.
Katsotaan kuinka pitkälle se riittää.

Olen unohtanut kokonaan että sain viime viikolla rangaistuksen, ja ensimmäisen kertani vyöstä.
Olin jättänyt melko törkeästi tehtäväni puolitiehen, ja pari pientä juttua siinä päivän aikana tuli, kun Karhu siirsi rangaistuksen seuraavaan iltaan. Minä sain kiemurella puutteessa.
Seuraavana iltana Karhu sitten talutti minut makuuhuoneeseen, ohjasi sängylle, pylly pystyyn ja alkoi hivellä takapuoltani. En muista sanottiinko tässä mitään, sain kuitenkin huolellisesti kämmenestä, ennenkuin alkoi kuulua vyön kilinää. Tunnen tulleeni hitusen hiujatuksi, kun Karhu lupaili ekstratöistäni ettei vielä kajoaisi vanhaan nahkavyöhönsä, vaan rangaistus suoritetaan kankaisella. Kankaisen vyön pää olikin kuinkin nahkaa, kovaa ja karkeaa!

No, läimintää jatkui jonkusen aikaa, ja täytyy sanoa että vaikka kipu alkoi jo olla todella olemassa, aloin käymään kuumana. Jossain vaiheessa Karhu kysyi "alkaako tuntua siltä, että muistaisi ne työt vähän paremmin?" "mmhmmh"
"niin mitä?" "joo" Ja päälle tuli pari napakkaa sivallusta.

Karhu on, ainakin vielä, kovin heikko lihassa ja tilanteet kiihottavat häntä hurjasti. Niimpä sain vielä kalun suuhuni, ja Karhu tuli tyytyväisenä kasvoilleni.

Tämä tapahtui viimeviikolla, ja sen jälkeen Karhu on tyydyttänyt halujaan, niinkuin myös minun, useaan otteeseen. Veikkaan ettemme harrastanut seksiä näin paljon edes tavatessamme!
Minä olen käytetty, käytettävissä. pur pur pur.

Ei kommentteja: