Kyllä nyt taas tuntuu, että mitä minä näitä juttujani kirjottelemaan, kun Tetris kertoi ajatukset jälleen vähän niinkö just eikä melkein.
Tietty meillä tuota juuri samaa keskustelua ei ole käyty, vielä.
Eilen munasin pari juttua suvereenisti, kun olin pihalla aikatauluista. Olin siinä uskossa että Karhun työt loppuu kuudelta, ja kun olin saanut suurimmat hommat alta pois, päätin ottaa pienen lepohetken, ja katsoa paikat kuntoon vielä ennen kuin Karhu tulee ovesta sisään. Makeasti minä siinä lepäilinkin, ja Karhu tuli ovesta sisään, mutta se olikin päässyt viideltä. Tiesin sen, unohdin vain. No, ponkasin pystyyn ja koitin näyttää kiireiseltä, mutta ei se tainnut oikein onnata. Karhu tuli tervehtimään, ja sillä sekunnilla kun se tarttui mun tisseihin, tajusin että olin myös unohtanut rintaliivisäännön.
Karhu ei näyttänyt tyytyväiseltä, mutta väsymyksen ja kaiken muun säätämisen takia jäi asia tällä erää siihen. Tosin illalla sain hoitaa parit jutut, mitkä kuuluu Karhun vastuulle, mutta eikös se nyt ollut ihan oikein.
Kuten Tetriskin kirjoitti, tuo käskeminen ja kiittäminen on jotenkin ristiriidassa. Minäkään en juuri kiitoksista välitä, mutta jos Karhu sanoo vaikka "hyvä tyttö" kehrään onnesta soikiana. Myös huomionosoituksissa on tapahtunut muutos. Ensinnäkin niitä on paljon enemmän. Karhu silittelee minua, hieroo hartioita ja pitää kainalossa. En myöskään enää juuri välitä mistään lässynlässynromantiikasta. Illalla sohvalle linnoittautuneena olimme poikki, eikä muu oikeastaan napannut kuin sitcomin tuijottelu. Karhu kuitenkin piti kättään minun reiden päällä, ja välillä silitteli. Jossain vaiheessa minun oli pakko pyytää Karhua "puristele siitä vähän?" Karhu katsoi mua ihmeissään, ja kuvitteli kai että olen kiihottunut ja yritän hivuttautua kohti seksiä. Selitin, että ei tarvitse kovaa, mutta niin että musta tuntuu että Karhu omistaa minut.
Mahtavinta on että nämä pienet jutut kulkevat mukana myös julkisille paikoille, ja kyläilyihin. Minusta on ihanaa huomata joskus että miehet katselevat, ja vielä ihanampaa jos Karhu on paikalla näyttämässä, että tämä on minun.
1 kommentti:
Kiva kun käyt lukemassa tekstejäni. Minäkin tykkään lukea näitä sinun, koska liikumme paljolti samoilla linjoilla. Kiinnostavaa "vertaistukea", sääli että eri maista käsin, niin ei voida oikein nähdä nokatusten..
Kiittämisestä.. Ai, sinäkin olet huomannut, että siinä on jotain häikkää? Minä kun en lue mitään D/s-ohjeita netistä, törmään näihin juttuihin käytännön kautta ja on jännä todeta, että muilla voi olla samoja tuntemuksia.
Minusta jotenkin subi on se joka kiittelee, oikeastaan kaikesta mitä Master/Domme hänelle suo.
Romantiikka etoo minuakin, vaikka hellyydestä pidänkin paljon. :D
Lähetä kommentti